Hiipivät lohikäärmeet

Olemme Aalto-yliopiston oma taiji-seura. Taijin maailmankartalla sijoitumme klassisen Yang-tyylin, tarkemmin Tung-suvun taiji-perinteen piiriin. Treenaamme yhdessä joka viikko. Taitomme ovat pääosin peräisin vuosien varrelta Otaniemessä pidetyiltä kursseilta. Yhteistyökumppanimme Helsingissä on Tai Chi Chuan ry.

Tiistaitreenit Otaniemessä

Lohikäärmeet treenaavat tiistaisin kello 16.45–18.15 Jämeräntaival 3A:ssa. Käy ensin yksi alkeiskurssi, niin voit tulla mukaan. Syyskausi alkaa 5.9.2017.

Kursseja

Tai Chi Chuan ry järjestää taas syksyllä runsaasti kaikille avoimia kursseja.

Ohjeet alkeiskurssille

Alkeiskursseille voi tulla (ja kannattaakin tulla) ilman mitään erityistä henkistä tai fyysistä valmentautumista. Eikä tarvitse murehtia, etteikö kärsivällisyys tai tasapaino tms. riittäisi. Päin vastoin kurssilla niitä oppii ja alussa edetään yhdessä rauhalliseen tahtiin. Kiinnostus riittää valmentautumiseksi.

Varusteet

Varusteiksi kaikille kurssille käy kevyt ja väljä asu, jossa on helppo liikkua ja rentoutua. Jalkineina voi käyttää kevyitä vaaleapohjaisia sisätossuja, mutta alussa voi harjoitella myös sukkasillaan tai paljain jaloin. Jos käyttää tossuja, niin niissä olisi hyvä olla ohut, tasainen ja joustava pohja, jotta tuntuma lattiaan säilyy. Sopivia sisätossuja myydään monissa budoliikkeissä ja -verkkokaupoissa nimellä kung-fu -tossut parin kympin hintaan. Ulkona käytetään kuitenkin usein myös tavallisia lenkkitossuja alustasta riippuen.

Pidemmälle edenneet taijin harrastajat hankkivat itselleen usein kiinalaisia perinteisiä vaatteita (takki ja housut), mutta mitään tiettyä yhtenäistä asustetta ei tarvita. Taijissa ei myöskään käytetä vöitä tms. tasomerkkejä, vaan kaikki harrastajat ovat samanarvoisia. Taiji onkin miellyttävä laji myös siitä syystä, että harrastaminen ei vaadi mitään erityisiä hankintoja.

Tapahtumalista

Menneitä tapahtumia

Historiasta nykypäivään

Itsepuolustusta ja terveyttä

Taijiquan, tuttavallisemmin taiji, on useita satoja vuosia vanha kiinalainen itsepuolustuslaji, joka on tullut yleisesti tunnetuksi vasta 1900-luvun alkupuolella, erityisesti kun lajin arvostettu taitaja mestari Yang Cheng Fu alkoi 1920-luvulla opettaa sitä avoimesti kaikille halukkaille. Yang Cheng Fun opetuksessa taiji säilyi edelleen itsepuolustuslajina, mutta hän pudotti alkeisopetuksestaan pois joitain vaikeimpia liikkeitä ja painotti alkeiskursseillaan tasaista harjoitusnopeutta, jotta harjoitusten terveysvaikutuksista pystyisivät hyötymään mahdollisimman monet iästä, kunnosta ja aiemmista taidoista riippumatta.

Laajalle levinnyt opetus on hiljalleen johtanut siihen, että taijissa painotetaan lähinnä sen terveyttä ylläpitävää puolta ja aniharva aloittaa taijin harrastuksen tavoitteenaan itsepuolustustaidot. Eikä mikään ihme, koska realististen itsepuolustustaitojen hankkiminen taijin avulla vaatii kiireiseltä nykyihmiseltä helposti kymmenien vuosien työn.

Hitaasti vai nopeasti?

Yleensä taiji-kurssit aloitetaan hitailla sarjoilla. Pehmeys ja hitaushan ovat juuri ne käsitteet, jotka useimmat meistä liittävät lajiin. Taijihin sisältyy kuitenkin monipuolinen kokonaisuus erilaisia taistelutaitoja, niin paljain käsin kuin myös aseilla. Hitaus onkin laajemmalti katsottuna vain yksi tapa harjoitella, ja pidemmälle edenneet voivat halutessaan treenata myös nopeita liikkeitä, nopeita sarjoja, joskus räjähtäviä liikkeitäkin. Mutta alussa on aivan olennaista oppia perusteet kunnolla, ja siksi hitaus ja rentous, pehmeys ja rauhallisuus hallitsevat ensimmäisten vuosien harjoittelua — monilla koko loppuelämän harjoittelua.

Yang-tyyliä Tung-suvussa

Mestari Yang Cheng Fun pitkäaikaisin oppilas ja työtoveri mestari Tung Ying Chieh ja hänen jälkeläisensä ovat pitäneet yllä traditiota ja kehittäneet lajia. Tung-suvun tyyli on tunnettu monista eri harjoitusmuodoistaan, joihin kuuluu myös pariharjoituksia, nopeita harjoituksia sekä harjoituksia erilaisilla aseilla. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä Tung-suvun opetuksessa on silti säilynyt Yang Cheng Fun hidas liikesarja alkuperäisessä muodossaan.

Suvun nykyinen päämies mestari Tung Kai Ying on asunut ja opettanut Los Angelesissa vuodesta 1971 alkaen, mutta hän kiertää tiiviisti myös maailmalla ja kävi vuodesta 1991 alkaen 24 vuoden ajan lähes joka vuosi myös Suomessa pitämässä kursseja Tai Chi Chuan ry:n kutsumana. Hänen poikansa mestari Tung Chen Wei piti ensimmäisen kurssinsa Helsingissä vuonna 2008 ja otti vuonna 2012 harteilleen Suomen päätapahtuman, kesäkuussa pidettävän Lapin leirin, sekä vuodesta 2015 alkaen myös isänsä Helsingin kurssit. Mestari Tung Chen Wei ryhtyi myös opettamaan uudella Ahvenanmaan leirillä 2015 kesäkuussa.

Perinteisiä ja moderneja tyylejä

Tung-suvun taiji on siis klassista Yang-tyyliä, ja näin ollen poikkeaa selvästi moderneista versioista esimerkiksi laajalti harrastetusta "kiinalaisesta aamuvoimistelusta" eli 24 askelen taijista, joka kehitettiin 1956 Kiinan kansantasavallan toimesta kohottamaan ja ylläpitämään kiinalaisten yleiskuntoa. Kiinassa on sittemmin kehitetty useita virallisia sarjoja, joiden parissa järjestetään myös runsaasti kilpailutoimintaa. Tämä suuntaus on edelleen vienyt taijia kauemmas juuriltaan ja lähemmäs puhdasta kilpavoimistelua.

Moderneissa taiji-suuntauksissa on toki edelleen mukana taijin positiiviset terveysvaikutukset. Ero klassiseen taijihin näkyy ehkä selvemmin siinä, että itsepuolustusosuus ja sitä kautta syvempi liikkeiden ja taijin periaatteiden sisäistäminen saattavat helpommin jäädä vajaaksi. Modernilla taijilla on kuitenkin tärkeä osuus nykypäivän taijissa, koska ilman yksinkertaistettuja sarjoja taijista tuskin olisi tullut yhtä suosittua ja laajalle levinnyttä lajia, kuin mitä se nyt on. Taijin eri muodoista löydät lisää tietoa Wikipediasta.

Sopii kaikille

Vaikka Tung-suvun taiji pohjaakin klassiseen taistelutaitoon, siinä on kuitenkin olennaisena elementtinä yllä mainitut pehmeys ja rauhallisuus, mistä syystä seuramme taiji sopiikin hyvin kaikenikäisille ja -kuntoisille.

Lohikäärmeiden taiji

Suomessa jo 30 vuotta!

Suomeen Tung-suvun taiji saapui 1980-luvun puolivälissä, ja Tai Chi Chuan ry on toiminut aktiivisesti 80-luvun lopusta alkaen. Otaniemessä Teekkari-instituutti järjesti jo vuonna 1990 kurssin Dipoliin, mutta seuraavaa Otakurssia saatiinkin odottaa yli kymmenen vuotta. Vihdoin keväällä 2001 Teknillinen korkeakoulu organisoi Otahalliin kurssin työntekijöilleen. Teekkarit pääsivät mukaan samana syksynä, ja Hiipivät lohikäärmeet perustettiin vuonna 2003 pitämään yllä arvokasta perinnettä Otaniemessä. Kursseja järjestettiin Otahallissa vuosina 2001–11 säännöllisesti joka kevät ja syksy, viimeiset vuodet Aalto-yliopiston ja Unisportin toimesta. Vähitellen harrastajien määrä Otaniemessä kuitenkin hiipui ja syksyllä 2012 Unisportin taijikurssit siirtyivät keskustakampukselle vuosiksi 2012–15. Keväällä 2016 alkaneen remontin takia keskustassa ei toistaiseksi ole kursseja. Hiipivät lohikäärmeet piti Otaniemen-kursseja vuonna 2013 kylässä, ja kurssitoiminta käynnistyi siellä taas uudelleen pienen tauon jälkeen syksyllä 2016.

Kunnialohikäärmeet

Otahallin kurssien käynnistäjä ja pitkäaikainen opettaja Rami Salo kutsuttiin Hiipivien lohikäärmeiden kunnialohikäärmeeksi toukokuussa 2007.

Itämaiset jutut

Joihinkin itämaisiin harrasteisiin saattaa liittyä olennaisena osana erilaisia hengitystekniikoita, energiavirtoja, musiikin kuuntelua, erityisruokavalioita, luonnonlääkintää, erilaisia uskonnollisia, meditatiivisia, mystisiä tai muita vastaavia ulottuvuuksia. Nämä eivät kuitenkaan liity meidän seuramme toimintaan, vaan meillä tavoitteena on rento ja luonnollisen vapaa liike.

Ota yhteyttä!

Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme. Lähetä sähköpostia osoitteeseen hiiploh (lisää perään list.ayy.fi) tai suoraan suurlohikäärmeelle. Meillä on myös oma, noin sadan hengen sähköpostilista, jolle olet tervetullut mukaan. Listaa ylläpitää hiiploh-postimestari, edelleen osoitteeessa list.ayy.fi

Lohikäärmemerkit

Lohikäärmeiden kohopainatettua kolmiulotteista kangasmerkkiä voi ostaa jäseniltä hintaan 3 euroa. Hitaan sarjaan loppuun saaneet jäsenet voivat ostaa itselleen myös punaisen lohikäärmemerkin hintaan 5 euroa.

Lohikäärmeneuvosto

Vuonna 2017 seuran asioita hoitavat lohikäärmeneuvostossa

Niin, ja säännöthän tietysti aina kiinnostavat kaikkia, eli ei kun lukemaan!

Päivitetty 25.9.2017