Hiipivät lohikäärmeet

Olemme Aalto-yliopiston oma taiji-seura. Taijin maailmankartalla sijoitumme klassisen Yang-tyylin, tarkemmin Tung-suvun taiji-perinteen piiriin. Treenaamme yhdessä joka viikko. Taitomme ovat pääosin peräisin vuosien varrelta Otaniemessä pidetyiltä kursseilta. Yhteistyökumppanimme Helsingissä on Tai Chi Chuan ry.

Kesällä keskiviikkoisin

Lohikäärmeet harjoittelevat kesä-elokuussa keskiviikkoisin kello 18 ulkona kyykkäkentällä (Otakaari 10). Ulkona pidettävät harjoitukset ovat avoimet ja ilmaiset kaikille Tung-suvun taijia harrastaville: riittää että olet käynyt yhden alkeiskurssin. Harjoituksissa ei ole opetusta vaan teemme yhdessä sitä mitä kukin osaa. Lisää kesän ulkoharjoituksia löytyy TCC ry:n sivuilta.

Kursseja

Tai Chi Chuan ry järjestää taas syksyllä runsaasti kaikille avoimia kursseja.

Ohjeet alkeiskurssille

Alkeiskursseille voi tulla (ja kannattaakin tulla) ilman mitään erityistä henkistä tai fyysistä valmentautumista. Eikä tarvitse murehtia, etteikö kärsivällisyys tai tasapaino tms. riittäisi. Päin vastoin kurssilla niitä oppii ja alussa edetään yhdessä rauhalliseen tahtiin. Kiinnostus riittää valmentautumiseksi.

Varusteet

Voit tulla tunneille ihan sellaisena kuin olet. Et tarvitse mukaan mitään. Lattiat on talvella kylmiä, joten sisätossuja suositellaan vilukissoille.

Jos haluat varustautua, niin kurssille sopii kevyt ja väljä asu, jossa on helppo liikkua ja rentoutua. Jalkineina voi käyttää kevyitä vaaleapohjaisia sisätossuja, mutta alussa voi harjoitella myös sukkasillaan tai paljain jaloin. Jos käyttää tossuja, niin niissä olisi hyvä olla ohut, tasainen ja joustava pohja, jotta tuntuma lattiaan säilyy. Sopivia sisätossuja myydään monissa budoliikkeissä ja -verkkokaupoissa nimellä kung-fu -tossut parin kympin hintaan. Ulkona käytetään kuitenkin usein myös tavallisia lenkkitossuja alustasta riippuen.

Pidemmälle edenneet taijin harrastajat hankkivat itselleen usein kiinalaisia perinteisiä vaatteita (takki ja housut), mutta mitään tiettyä yhtenäistä asustetta ei tarvita. Taijissa ei myöskään käytetä vöitä tms. tasomerkkejä, vaan kaikki harrastajat ovat samanarvoisia. Taiji onkin miellyttävä laji myös siitä syystä, että harrastaminen ei vaadi mitään erityisiä hankintoja.

Tapahtumalista

Menneitä tapahtumia

Historiasta nykypäivään

Itsepuolustusta ja terveyttä

Taijiquan, tuttavallisemmin taiji, on useita satoja vuosia vanha kiinalainen itsepuolustuslaji, joka on tullut yleisesti tunnetuksi vasta 1900-luvun alkupuolella, erityisesti kun lajin arvostettu taitaja mestari Yang Cheng Fu alkoi 1910-luvulla opettaa sitä avoimesti kaikille halukkaille. Yang Cheng Fun opetuksessa taiji säilyi edelleen itsepuolustuslajina, mutta hän pudotti alkeisopetuksestaan pois joitain vaikeimpia liikkeitä ja painotti alkeiskursseillaan tasaista harjoitusnopeutta, jotta harjoitusten terveysvaikutuksista pystyisivät hyötymään mahdollisimman monet iästä, kunnosta ja aiemmista taidoista riippumatta.

Laajalle levinnyt opetus on hiljalleen johtanut siihen, että taijissa painotetaan lähinnä sen terveyttä ylläpitävää puolta ja aniharva aloittaa taijin harrastuksen tavoitteenaan itsepuolustustaidot. Eikä mikään ihme, koska realististen itsepuolustustaitojen hankkiminen taijin avulla vaatii kiireiseltä nykyihmiseltä helposti kymmenien vuosien työn.

Hitaasti vai nopeasti?

Yleensä taiji-kurssit aloitetaan hitailla sarjoilla. Pehmeys ja hitaushan ovat juuri ne käsitteet, jotka useimmat meistä liittävät lajiin. Taijihin sisältyy kuitenkin monipuolinen kokonaisuus erilaisia taistelutaitoja, niin paljain käsin kuin myös aseilla. Hitaus onkin laajemmalti katsottuna vain yksi tapa harjoitella, ja pidemmälle edenneet voivat halutessaan treenata myös nopeita liikkeitä, nopeita sarjoja, joskus räjähtäviä liikkeitäkin. Mutta alussa on aivan olennaista oppia perusteet kunnolla, ja siksi hitaus ja rentous, pehmeys ja rauhallisuus hallitsevat ensimmäisten vuosien harjoittelua — monilla koko loppuelämän harjoittelua.

Yang-tyyliä Tung-suvussa

Mestari Yang Cheng Fun pitkäaikainen oppilas ja assistentti mestari Tung Ying Chieh ja hänen jälkeläisensä ovat pitäneet yllä traditiota ja kehittäneet lajia. Tung-suvun tyyli on tunnettu monista eri harjoitusmuodoistaan, joihin kuuluu myös pariharjoituksia, nopeita harjoituksia sekä harjoituksia erilaisilla aseilla. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä Tung-suvulla on silti säilynyt Yang Cheng Fun hidas liikesarja alkuperäisessä muodossaan. Muita Yang-suvun kautta välittyneitä liikesarjoja ovat miekka- ja sapeliliikesarja. Koko Tung-suvun opetusohjelma kuvauksineen löytyy TCC ry:n sivuilta.

Perinteisiä ja moderneja tyylejä

Tung-suvun taiji on siis klassista Yang-tyyliä, ja näin ollen poikkeaa selvästi moderneista versioista esimerkiksi laajalti harrastetusta "kiinalaisesta aamuvoimistelusta" eli 24 askelen taijista, joka kehitettiin 1956 Kiinan kansantasavallan toimesta kohottamaan ja ylläpitämään kiinalaisten kuntoa ja myös kansallista identiteettiä. Kiinassa on sittemmin kehitetty useita virallisia sarjoja, joiden parissa järjestetään myös runsaasti kilpailutoimintaa. Tämä suuntaus on edelleen vienyt taijia kauemmas juuriltaan ja lähemmäs puhdasta kilpavoimistelua.

Moderneissa taiji-suuntauksissa on toki edelleen mukana taijin positiiviset terveysvaikutukset. Ero klassiseen taijihin näkyy ehkä selvemmin siinä, että itsepuolustusosuus ja sitä kautta syvempi liikkeiden ja taijin periaatteiden sisäistäminen saattavat helpommin jäädä vajaaksi. Modernilla taijilla on kuitenkin tärkeä osuus nykypäivän taijissa, koska ilman yksinkertaistettuja sarjoja taijista tuskin olisi tullut yhtä suosittua ja laajalle levinnyttä lajia, kuin mitä se nyt on. Taijin eri muodoista löydät lisää tietoa Wikipediasta.

Sopii kaikille

Vaikka Tung-suvun taiji pohjaakin klassiseen taistelutaitoon, siinä on kuitenkin olennaisena elementtinä yllä mainitut pehmeys ja rauhallisuus, mistä syystä seuramme taiji sopiikin hyvin kaikenikäisille ja -kuntoisille.

Oma tyylisuuntamme

Tung-suvun taiji Suomessa ja maailmalla

Tung-suvun nykyinen päämies mestari Tung Kai Ying (s. 1941) oppi taijia ensin kotonaan Kiinassa, myöhemmin isoisältään ja isältään Hong Kongissa. Hän on asunut ja opettanut Los Angelesissa vuodesta 1971 alkaen, mutta hän on aina kiertänyt tiiviisti myös maailmalla. Suomessa hän kävi vuodesta 1991 alkaen 24 vuoden ajan lähes joka vuosi pitämässä kursseja Tai Chi Chuan ry:n kutsumana. Hänen poikansa mestari Chen Wei Tung (s. 1977) on käynyt Suomessa vuodesta 2002 alkaen, ensin isänsä kursseilla avustamassa.

Mestari Chen Wei Tung piti ensimmäisen Euroopan-kurssinsa Helsingissä vuonna 2008 ja keväällä 2013 hän otti harteilleen Suomen päätapahtuman, kesäkuun Lapin leirin. Vuonna 2015 Suomessa tapahtui sukupolvenvaihdos, kun mestari Chen Wei alkoi pitää myös isänsä Helsingin-kursseja. Samana vuonna Ahvenanmaalla Vita Tranan rf käynnisti hänen johdollaan uuden leirin, jota on pidetty siitä asti vuosittain kesäkuun alussa, juuri ennen Lapin leiriä. Suomessa Tung-suvun taijia löytyy myös Porvoosta ja Lahdesta.

Tung-suvun taiji on edelleen voimissaan myös syntysijoillaan Kiinassa ja Hong Kongissa. Maailmalla mestari Tungin veli mestari Dong Zeng Chen on opettanut Hawaijilla vuodesta 1983 ja veljenpoika mestari Alex Dong New Yorkissa vuodesta 2003. Hawailla opettaa myös mestari Dongin vaimo Baiyan Dong. He kaikki kirjoittavat sukunimensä Dong, nykyisen pinyin-kirjoitusjärjestelmän mukaisesti. Heidän sukuhaaransa ei ole suoraan opettanut Suomessa, mutta perinteet, traditio on samaa kuin meillä. Heistä löydät parhaiten lisätietoa Chip Ellisin sivuilta, joita voimme yleisemminkin suositella lämpimästi kaikille taijista kiinnostuneille.

Mestareita ja suurmestareita

Suomalaiseen korvaan sana mestari voi kuulostaa hiukan oudolta titteliltä. Suomessa ei yleensä ole tapana kutsua liikuntaseurojen valmentajia ja opettajia mestareiksi! Emmepä mekään suomalaisia taijiopettajiamme mestareiksi kutsu, mutta perinteitä kunnioittaaksemme Tung-suvun omat opettajat ovat meille silti mestareita.

Mikä sitten tekee opettajasta mestarin? Miten opettaja voi saavuttaa mestarin oppiarvon? Asiaa kysyttäessä Mestari Tung on vastannut, että mitään erityistä ei vaadita vaan joitain pitkään opettaneita henkilöitä vain aletaan kutsua mestareiksi. Vanhoja mestareita voidaan myös kutsua termillä Grandmaster, mikä viittaa usein siihen että mestarista on tullut isoisä (grandfather).

Ei siis ole täysin poissuljettua, että jonain päivänä suomalaisestakin voi tulla mestari!

Tung-suvun taijia opettavat henkilöt tosin eivät yleensä liiemmälti titteleistä perusta. Meillä ei ole mitään muodollisia tasojärjestelmiä oppilaille eikä opettajillekaan. Lähinnä keskitymme opiskelemaan yhdessä enemmän taijia. Kursseilla ja harjoituksissa toki edellytämme oppilailta ja opettajilta normaalia huomaavaisuutta ja muiden huomioon ottamista, erityisesti pariharjoituksissa. Mutta turhat pokkuroinnit voi suosiolla jättää pois.

Lohikäärmeiden taiji

Suomessa jo yli 30 vuotta!

Suomeen Tung-suvun taiji saapui 1980-luvun puolivälissä Tanskan kautta. Tai Chi Chuan ry on toiminut aktiivisesti 80-luvun lopusta alkaen. Otaniemessä Teekkari-instituutti järjesti jo vuonna 1990 kurssin Dipoliin, mutta seuraavaa Otakurssia saatiinkin odottaa yli kymmenen vuotta. Vihdoin keväällä 2001 Teknillinen korkeakoulu organisoi Otahalliin kurssin työntekijöilleen. Teekkarit pääsivät mukaan samana syksynä, ja Hiipivät lohikäärmeet perustettiin vuonna 2003 pitämään yllä arvokasta perinnettä Otaniemessä.

Kursseja järjestettiin Otahallissa vuosina 2001–11 säännöllisesti joka kevät ja syksy, viimeiset vuodet Aalto-yliopiston ja Unisportin toimesta. Hintojen noustua harrastajien määrä Otaniemessä kuitenkin vähitellen hiipui ja syksyllä 2012 taijikurssit siirtyivät Unisportin keskustakampukselle vuosiksi 2012–15. Keväällä 2016 kampuksen remontin myötä kurssit lakkautettiin, ja sittemmin Unisport on päättänyt ettei taiji toistaiseksi kuulu heidän lajivalikoimaansa.

Hiipivät lohikäärmeet piti Otaniemen-kursseja vuonna 2013 kylässä, ja kurssitoiminta käynnistyi siellä taas uudelleen pienen tauon jälkeen syksyllä 2016.

Kunnialohikäärmeet

Otahallin kurssien käynnistäjä ja pitkäaikainen opettaja, yksi Tai Chi Chuan ry:n perustajajäsenistä Rami Salo kutsuttiin Hiipivien lohikäärmeiden kunnialohikäärmeeksi toukokuussa 2007. Samana kesänä hän muutti Sisiliaan, mutta käy edelleen säännöllisesti Suomessa pitämässä leirejä. Lohikäärmeitä myös osallistuu joka vuosi hänen kursseilleen Sisiliassa.

Itämaiset jutut

Joihinkin itämaisiin harrasteisiin saattaa liittyä olennaisena osana erilaisia hengitystekniikoita, energiavirtoja, musiikin kuuntelua, erityisruokavalioita, luonnonlääkintää, erilaisia uskonnollisia, meditatiivisia, mystisiä tai muita vastaavia ulottuvuuksia. Nämä eivät kuitenkaan liity meidän seuramme toimintaan, vaan meillä tavoitteena on rento ja luonnollisen vapaa liike.

Hierarkiat taijiseuroissa

Kung fu -leffoissa usein näkee tiukkailmeisiä, kovaa kuria pitäviä mestareita ja hierarkkisia valtarakenteita. Mestari Tung ei tällaisesta välitä. Meillä kursseilla ja harjoituksissa pyrimme siihen että läsnäolijoilla on mukavaa ja ilmapiiri on kannustava. Oppilaat ovat kaikki tasa-arvoisia, ja kaikki halukkaat ovat lämpimästi tervetulleita myös mestarien kursseille heti kun taijin alkeet on sisäistetty.

Opetuksemme on täysin avointa. Mestarien kursseilla opettajat ja oppilaat saavat kaikki saman opetuksen: mitään suljettuja ryhmiä edistyneille ei ole. Meillä ei myöskään ole mitään salaisuuksia, joita kerrottaisiin vain harvoille ja valituille. Lajin oppiminen ja siinä edistyminen on siis ihan vain omasta itsestä kiinni. Tosin mestari Tungia lainataksemme yksi salaisuus menestykseen kyllä löytyy: harjoittele!

Ota yhteyttä!

Kerromme mielellämme lisää toiminnastamme. Lähetä sähköpostia osoitteeseen hiiploh (lisää perään list.ayy.fi) tai suoraan suurlohikäärmeelle. Meillä on myös oma, noin sadan hengen sähköpostilista, jolle olet tervetullut mukaan. Listaa ylläpitää hiiploh-postimestari, edelleen osoitteeessa list.ayy.fi

Lohikäärmemerkit

Lohikäärmeiden kohopainatettua kolmiulotteista kangasmerkkiä voi ostaa jäseniltä hintaan 3 euroa. Hitaan sarjaan loppuun saaneet jäsenet voivat ostaa itselleen myös punaisen lohikäärmemerkin hintaan 5 euroa.

Lohikäärmeneuvosto

Vuonna 2018 seuran asioita hoitavat lohikäärmeneuvostossa

Niin, ja säännöthän tietysti aina kiinnostavat kaikkia, eli ei kun lukemaan!

Päivitetty 8.7.2018